sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Radiofobia eli ydinsäteilypelko

Helsingin Sanomissa oli ydinvoimaan liittyvä kirjoitus, jossa kirjoittaja liioitteli uraanin louhintaan ja voimalaitosten aiheuttamaa säteilyvaraa. Päätin oikaista hänen käsityksiään:

Seuraava tekstini julkaistiin HS mielipide 26.11:

Anna-Liisa Mattsoff (HS 24.11) ei halua ydinvoimaa Suomeen ja ihmettelee moraalin puutetta eduskunnan periaatepäätöksessä, kun ensiksi kävellään kansan enemmistöpäätöksen yli ja sitten myönnetään lupia uraanin louhinnalle?

Ydinvoimavastainen Mattsoff hakemalla hakee syitä miksi uraania ei saisi Suomessa louhia. Perehtymättä kaivosteollisuuttamme säännösteleviin tiukkoihin lupa- ja seurantavaatimuksiin, hän pelottelee maan ja pohjaveden saastumisella ja tulevien sukupolvien perinteisten elinkeinojen vaikeuttamisella.

Ydinvoimaa korvaamaan hän ehdottaa uusiutuvia energiamuotoja unohtaen, että maamme maantieteellinen sijainti asettaa omat rajoituksensa uusiutuvien kirjoon. Toki kaikkia energialähteitä tulee järkevästi soveltaa ja uusiakin innovaatioita kehittää, mutta vain ydinvoimaa lisäämällä voimme tarjota tällä hetkellä kasvavalle väestöllemme ihmisarvoiset elinolot.

Rauhoittaakseni Mattsoffia totean, että Suomen säteilyturvamääräykset ovat riittäviä varmistamaan kaikkien kansalaistemme turvallisuuden. Ydinvoima on oikein hoidettuna kaikkia muita energiantuotantotapoja turvallisempaa eli vähiten kuolemantapauksia per tuotettu sähköenergiayksikkö, jopa vesivoimaan verrattuna.

24 vuotta sitten tapahtuneen kaikkien aikojen vakavimman Tschernobylin ydinvoimalaitosturman yhteydessä säteilystä johtuvat kuolemantapaukset (noin 50) rajoittuivat laitoksen sammutus- ja raivaustöihin osallistuneisiin. 336 000 pakkosiirretyn asukkaan keskuudessa todellista kärsimystä aiheuttaneet säteilypelon synnyttämät luulotaudit (psykosomaattiset reaktiot), juurettomuus ja itsemurhat lisääntyivät epidemian tavoin.

Pääosa evakuoinnista on nyt todettu aiheettomaksi (UNSCEAR, 2008) ja sen perusteella Valkovenäjän ministerineuvosto päätti äsken vähentää Tschernobylin turman valtavia haittoja palauttamalla alueet entiseen käyttöön minimaalisin rajoituksin. Tämän voidaan katsoa olleen järjen voitto kohtuuttomasta ydinsäteilypelosta.


Tekstiini reagoitiin seuraavina päivinä ja yhteen oli pakko kommentoida heti seuraavalla tekstillä, joka samoin julkaistiin mielipidesivulla seuraavana päivänä:


Marjatta Näätänen (HS mielipide 30.11) antaa hurjia kuolleisuuslukuja Tschernobylin ydinvoimaturman jälkiseurauksena. Lähteenään hän viittaa New Yorkin Tiedeakatemian Tschernobyliä käsittelevään kirjaan ja tarkoittanee joulukuussa 2009 ilmestynyttä alunperin venäjäksi 2007 julkaistua teosta "Tschernobyl: katastrofin vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön".

Kirjan tekijöiden mukaan Kansainvälinen Atomienergia Virasto (IAEA) ja YK:n alaisten järjestöjen ydinturmaa koskevat raportit vähättelevät tai jättävät huomioimatta Itä-Euroopan tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyjä havaintoja Tschernobylin ydinvoimaturmasta. IAEA:n ja YK:n tutkimuksissa todetaan, että suurimmat kärsimykset Valkovenäjällä aiheutti säteilypelko eli radiofobia eikä varsinainen radioaktiivinen laskeuma.

Ilmeisesti teoksesta käydyn polemiikin seurauksena New Yorkin Tiedeakatemia sanoutui 28.4.2010 päivätyn julkilausuman mukaan irti kyseisestä teoksesta. Akatemia korostaa, että kyseessä ei ollut Akatemian toimeksianto, kaikki esitetyt näkemykset ovat tekijöiden omia eikä teos myöskään sisällä uutta aiemmin julkaisematonta aineistoa.

Ydinsäteilyn vaaroja ei kukaan vähättele, siksi alan työntekijät kantavat mukanaan säteilyannosmittaria. Suojautuminen vaaratilanteessa on paikallaan, mutta vielä tärkeämpää on, että säteilyn vaaroja ei liioitella.

3 kommenttia:

Chronic Exposure kirjoitti...

Osallistuin v. 2010 Venäjän johtavaan ionisoivan ja ionisoimattoman säteilyn konferensiin Moskovassa.

Siellä tutkijat eivät suhtautuneet yhtä ylimalkaisesti kuolleiden ja sairastuneiden määrään. Kyse on kaiken kaikkiaan tuhansista.

Parjaamasi raportti, Boris, kannattaa kyllä katsoa läpi vaikka se ei ole IAEA:n "hyväksymä":

http://www.nyas.org/Publications/Annals/Detail.aspx?cid=f3f3bd16-51ba-4d7b-a086-753f44b3bfc1

Kiinnittäisin huomiota myös syihin, mitkä johtivat suuriin laskeumiin Valko-Venäjällä vuonna 1986-:

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/1549366/How-we-made-the-Chernobyl-rain.html

Myös 2000-luvulla "riskejä vähentävää"-teknologiaa testataan:

http://www.wmo.int/pages/prog/arep/wmp/documents/Koloskov_Russia.pdf

Tästä blogista lukisin mielelläni juttuja weather engineeringin ilmastovaikutuksista.

Boris Winterhalter kirjoitti...

Tarkoituksenani ei ollut vähätellä mitä Tschernobylissä tapahtui 1986, mutta tarpeettomien kauhukuvien tai uhkakuvien levittäminen ei palvele ihmiskunnan intressejä.

Maapallon väestön energian tarve kasvaa joka hetki, kun samalla fossiilisista polttoaineista on muodostumassa ei vain tarjonnan vajausta vaan myös enenevissä määrin käytöstä koituvia haittoja.

Teknologialtaan vaikeasti hallittava fissioon perustuva energiatuotanto on valitettavasti ainoa lähiaikojen energiamuoto, jolla turvataan riittävä energiasaanti odottaessamme uudempia kehitelmiä.

Sään muokkaukseen lähinnä sateen hallintaan liittyvää tekniikkaa on käytetty vuosikymmeniä ja laajimmin muistaakseni viimeksi Pekingin olympialaisten yhteydessä.

En ole perehtynyt käytettyjen menetelmien mahdollisiin haittavaikutuksiin, mutta "cloud seeding" tapasielle toiminnalle löytyy aina vasta-argumentteja.

Laajemmassa käytössä tai oikeammin globaalitasolla tapahtuvia mahdollisia ilmaston säätely-yrityksiä pidän erittäin kyseenalaisina. Syynä on yksinkertaisesti edelleenkin huonosti tunnetut ilmastomekanismit.

Vielä tärkeämpää on epäröidä ja todella pohtia tällaisten radikaalien toimenpiteiden oikeudellista ja moraalista vastuuta.

Chronic Exposure kirjoitti...

Tuo New York Academy of Sciences -julkaisun raportti löytyy myös:

http://www.strahlentelex.de/Yablokov%20Chernobyl%20book.pdf

(Pistän suoran linkin, koska ko. journal/tietokanta näkyy vain yliopistojen kampuksilta käsin.)

Extra: Pidin Boris kommentistasi: "Laajemmassa käytössä tai oikeammin globaalitasolla tapahtuvia mahdollisia ilmaston säätely-yrityksiä pidän erittäin kyseenalaisina. Syynä on yksinkertaisesti edelleenkin huonosti tunnetut ilmastomekanismit."