Olen hieman laiminlyönyt tätä blogiani koska sekä CO2-raportin että Ilmastofoorumin keskustelut ovat vieneet lähes kaiken tarmoni.
Lueskelin äsken uusinta Tekniikan Maailmaa ja siinä Tieteen Maailman kolumnia pitävä Erkki Kauhanen eksyy välillä myös ilmastoaiheeseen. Tämän kertainen antoi aiheen seuraavalle pohdiskelulleni:
Erkki Kauhanen (TM 6/2010) kommentoi kolumnissaan “Tieteen maailma” ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua todeten, että “vaikka lopulta osoittautuisi, ettei ilmasto olekaan lämpenemässä, vaan me koemme nyt vain yhtä suurta heilahdusta, mitään vahinkoa ilmastonmuutoksen torjuntatoimilla ei ole tehty”.
Hän on osittain oikeassa, jos asiaa katsotaan energiatalouden ja ehkä myös ympäristönsuojelun kannalta, mutta harhateillä, jos siihen liitetään kansantalouteen liittyvät riskit sekä pelottelupropagandasta johtuva ihmisten kokema angsti. Viimeksi mainittu koskee lähinnä nuorten kokemaa pelkoa maapallon tulevaisuudesta, jota pelkoa etenkin ympäristöjärjestöt ovat median avustuksella tehokkaasti lietsoneet.
Kauhanen on oikeilla jäljillä todetessaan, että uhan alla “maapallon taloutta on sysätty ekologisempaan suuntaan”, mutta jättää mainitsematta, että kehitysmaissa suurin osa väestöstä ei tästä hyödy. Asia on hoidettavissa vain massiivisella koulutuksella kehitysmaissa. Tähän riittäisi pienikin osa niistä resursseista joita tänä päivän uhrataan hyödyttömään poliittiseen ilmastovouhotukseen.
Toki pidän tärkeänä kehittää hiilivedyille korvaavia energiamuotoja maapallon vauhdilla kasvavalle väestölle, mutta tämän tulee tapahtua sekä ihmisten tarpeita että luonnonarvoja kunnioittaen. Valitettavasti politiikan lyhytnäköisyydestä johtuen jo nyt on tehty hätiköityjä päätöksiä etenkin subventoidulla energiasektorilla. Energiaratkaisuista ongelmallisimmat liittyvät päästökauppaan ja uusiutuvan energian liian nopeaan ja laajamittaiseen käyttöönottoon ilman riittävää perustutkimusta.
torstai 18. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti